Lähettänyt käyttäjä Virpi

Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat usean viime vuoden aikana olleet Palestiinalaishallinnon suurin rahoittaja, ja alueen taloudesta yli 60 % rahoitetaan edelleen ulkomaisen avun kautta. Valitettavasti raha ei ole mennyt yksinomaan palestiinalaisten sosiaalipalveluiden, talouden ja teollisuuden kehittämiseen.

Isoja summia on kulkeutunut johtajien pankkitileille ja turvallisuushenkilöstön rahoittamiseen sekä aseistukseen. Koulutukseen suunnattuja varoja on puolestaan mennyt vihaa ja antisemitismiä lietsovaan opetukseen.

Vuosia on tiedetty, että tehokasta rahojenkäytön seurantaa ei ole. Rutiininomaisiin pyyntöihin korjata asiantila ei ole puolin eikä toisin haluttu tarttua. Viime kuukausina kuitenkin Norjassa ja Iso-Britanniassa on noussut keskusteluun Palestiinalaishallinnon maksamat palkat Israelin vankiloissa oleville vangeille, joista monet ovat syyllistyneet terroritekoihin. Norjassa asiasta oli syntyä hallituskriisi, kun selvisi, että maan lahjoittamaa rahaa oli päätynyt tuomiotaan istuvien terroristien palkkoihin. Ulkoministeri oli aiemmin tiukasti kieltänyt tämän, mutta joutui toteamaan parlamentille toimitetun tiedon olleen ”epätarkkaa”.

Suomikin tukee EU- komission hallinnoiman PEGASE-mekanismin kautta 2 miljoonalla eurolla julkisen sektorin palkkojen ja eläkkeiden maksua sekä sosiaalitukiohjelmaa Länsirannalla ja Gazassa. Samoin Palestiinalaishallinnon budjetin rakenne on herättänyt aiheellista huolta. ”Puolustusmenoihin” käytetään 3,5 miljardin budjetista lähes kolmannes eli enemmän kuin koulutus- ja terveydenhuoltomenoihin yhteensä. EU ja USA rahoittavat tuosta budjetista suorana tukena yhteensä juuri sen miljardin.

Harmillista on, että komissio ei ole antanut edes pyydettäessä tarkkoja ja kattavia tietoja EU-rahoituksesta, siihen liittyvästä päätöksenteosta ja toiminnan arvioinnista. Itse odottelen parhaillaan komission vastausta kirjalliseen kysymykseeni kansalaisjärjestöjen rahoituksen avoimuuden parantamisesta.

Komissio rahoittaa vuosittain yli 10 miljoonalla eurolla palestiinalaisia ja israelilaisia kansalaisjärjestöjä. On esitetty vakavia epäilyjä siitä, että myös tätä rahoitusta on käytetty esimerkiksi kampanjoihin, joissa on lietsottu ”oikeutettua” väkivaltaa ja terrorismia israelilaisia siviilejä vastaan, juurrutettu kuvaa israelilaisista ”sotasyyllisinä”sekä ajettu Palestiinalaishallinnon hajottamista. Nämä epäillyt toimet ovat EU:n omien arvojen vastaisia eivätkä mitenkään edistä rauhan toteutumista Lähi-idässä, vaan päinvastoin.

Rahoittajamaat ovat epäonnistuneet siinä, että ne olisivat avun saamisen ehtona edellyttäneet Palestiinalaishallinnolta todellista käytännön sitoutumista rauhanprosessiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen alueellaan. Tähän tulee saada muutos.

Liian vähälle huomiolle jää myös arabikristittyjen asema. Noin 5 % Länsirannan ja Gazan asukkaista on arabikristittyjä. Monet heistä ovat jo lähteneet kotiseudultaan, aivan kuten monista muistakin islamilaistuneista Lähi-idän maista. Arabikristityt joutuvat esim. herkästi epäillyiksi, pidätetyiksi ja kidutetuiksi epäiltyinä yhteistyöstä juutalaisten kanssa. Nämä tapaukset eivät yleensä länsimaissa pääse otsikoihin ja reportaaseihin, joita tehdään kovin värittyneiden silmälasien läpi.

EU-maiden kansalaisten, jos keiden, tulee vaatia, että palestiinalaishallinnolle annettavan rahoituksen ehtona on ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien toteutuminen alueella ja että rahat tulevat tehokkaasti käytettäviksi tavallisten palestiinalaisten arjen helpottamiseen. Palestiinalaisilla on oikeus tulla suojelluiksi korruptiolta ja omien johtajiensa väärinkäytöksiltä, ja EU:n veronmaksajien on saatava tieto siitä, miten heidän varjojaan käytetään. Alueella tarvitaan enemmän toimia, jotka edesauttavat rauhan rakentamista ja antavat toivoa tuleville sukupolville.

Sari Essayah, Euroopan parlamentin jäsen KD/EPP

Lisää uusi kommentti

Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.