Lähettänyt käyttäjä Petri

Jouluna kokoonnumme yhteen seimen äärelle ja hiljennymme viettämään Messiaan syntymäjuhlaa. Seimen luo saapuminen voi tarkoittaa yhteyttä perheenjäseniin,sukulaisiin tai matkustamista kotiseudulle, elämän juurille. Yksinäisenkin jouluun kuuluu muistoja perheestä, yhdessä eletystä ja jaetusta elämästä. Joulu on elämän syntymän juhla ja sellaisenaan jo pyhä ja arvokas asia. Näkyvään joulupöytään katamme parasta, mitä meillä on. Näkymättömään joulupöytään etsimme ja kaipaamme rakkautta, iloa ja rauhaa, hengen hedelmistä ensimmäisiä. Tähän luetteloon voisi lisätä vielä yhden, hengen köyhyyden, yksinkertaisuuden. Elämän suuret ja tärkeät totuudet ovat yksinkertaisia ja pelkistettyjä. Me pääsemme osallisiksi niistä vasta kun suostumme kumartumaan alas matalaan talliin ja saapumaan seimen äärelle. Nöyryys ja hiljaisuus käyvät Messiaan suuren juhlan vastaanottamisen edellä. Itsensä antaminen ja elämän jakaminen kuuluvat ihmiseksi tulemiseen. Emmekö juuri tätä ole kaivanneet ja etsineet seimen luota?

Pelastuksen salaisuus ilmoitetaan nöyrille

Messiaan syntymää edeltävät ja syntymään liittyvät tapahtumat julistavat pelastuksen salaisuutta. Juutalainen Jeesus syntyi Beetlehemissä, Daavidin kaupungissa. Hän oli Daavidin sukua ja huonetta. Hän oli nuorin Iisain pojista. Tuleva kuningas ei nauttinut suosiota, oman perheensä ja veljiensä keskuudessa. Daavid oli ihmisenä niin nöyrä, ettei kukaan huomannut hänen kykyjään ja lahjojaan. Daavid koki omiensa hylkäämisen ja halveksunnan kuten Messias tulisi kokemaan. Hän oli Messiaan esikuva sellaisena kuin Jumala näkee ihmisen. Daavidin omat veljet pitivät hänen nöyryyttään ylpeytenä ja ilkeytenä. 1. Sam. 17:28-30.

Mihin me tarvitsemme pelastusta?

Joulun juhla-aikaan huipentuvan syksyn tärkein puheenaihe on ollut raha. Euromaat, Suomi niiden mukana ovat joutuneet taistelemaan nopeaa velkaantumista vastaan. Näyttää siltä,että rahatalous on kaapannut kaiken huomion itselleen, ja markkinavoimat ovat ryhtyneet ohjaamaan ihmisiä kohti epävarmaa tulevaisuutta. Talousongelmat eivät kuitenkaan ole koskaan olleet ratkaisevassa osassa tulevaisuutta arvioitaessa. Raamatunopettaja ja pastori Eero Junkkaala kirjoittaa:”Eivät rikkaat länsimaat yhteen talouskriisiin kaadu, mutta sen sijaan ne voivat kaatua kristinuskon häviämiseen. Olemmeko hukkaamassa sen perinnön, jonka varaan koko sivilisaatiomme ja yhteiskuntamme on rakentunut?” Yhteisön ja kansakuntien arvoja kuvastavat parhaiten, eivät kansantalouden mittarit, vaan se kuinka ne kohtelevat heikoimmassa asemassa olevia jäseniään. Meidän olisi puhuttava lasten, vanhusten, työttömien ja sairaiden voinnista. Kuinka ihmisestä pidetään huolta tänään? Kristinuskon seurauksena inhimilliset arvot pääsivät vaikuttamaan Euroopan kansojen keskuudessa. Armo ja laupeus saivat sijaa kansakuntien elämässä. Tänä päivänä ihmisten loputon ahneus ja itsekkyys yhdistyneenä moraalisen selkärangan puutteeseen murentaa kansakuntien ryhtiä ja tekee niistä vastustuskyvyttömiä suurten haasteiden edessä. Näköpiirissä on ihmisen pakeneminen pois lähimmäisen ja Jumalan luota. Uskon ja elämän suuret kysymykset suljetaan pois jokapäiväisestä elämästä, samoin ihmisen henkilökohtainen vastuu elämästään Jumalan ja ihmisten edessä.

Jumala paljastaa salaisuutensa paimenille

Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus Herra, Daavidin kaupungissa. Luuk. 2:11. Minua on pyhäkoulusta saakka puhutellut Jeesuksen paimenuus. Paimenuuteen Jumala minut myöhemmin kutsuikin. Jumala antoi kansalleen paimenet ja johtajat alkaen Mooseksesta. Ei ole myöskään sattumaa, että sanoma Messiaan syntymästä ilmoitettiin ensin paimenille. Heti syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala antoi lupauksen ”vaimon siemenestä”,joka tulisi polkemaan rikki käärmeen pään. 1. Moos. 3:15. Myöhemmin hän täsmensi vaimon siemenen ensin Aabrahamin jälkeläisiin (1. Moos. 22:18), sitten Iisakiin (1. Moos. 26:4), Jaakobiin ja Israelin kansaan (1. Moos. 28:14). Kansasta hän valitsi Juudan sukukunnan (1. Moos. 49:10). Juudan sukukunnasta Jumala valitsi Iisain suvun (Jes. 11:1-2) ja paimenpoika Daavidin (2. Sam. 7:12-13). ”Vaimon siemen” olisi Daavidin poika ja hän syntyisi Daavidin kaupungissa, Beetlehemissä (Miika 5:1; Luuk. 2:4). Sekä Matteus, että Luukas mainitsevat jouluevankeliumeissaan Daavidin suvun ja Beetlehemin kaupungin. Tämän saa selville myös kuningas Herodes kuullessaan vastasyntyneen kuninkaan syntymästä. Kun sitten Maria on synnyttänyt esikoisensa ja pannut hänet seimeen, kerrotaan välittömästi ensimmäisistä tapahtuman todistajista, paimenista. ” Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.” Luuk. 2:8.

Joulu ilman paimenia Daavidin kaupungissa, Beetlehemissä

Tänään juutalaisilla paimenilla ei ole asiaa Beetlehemin kedolle. 21.12.1995 poistuivat israelilaiset turvallisuusjoukot Beetlehemistä. PLO ja Jasser Arafat saivat alueen valvontaansa. Pian tämän jälkeen seurasi palestiinalaisten kasannousu intifada, joka toi mukanaan veriset terrori-iskut juutalaisia vastaan. Kukaan juutalainen ei voinut mennä alueelle pelkäämättä joutuvansa kaapatuksi. Ihmisoikeusadvokaatti Justus Reid Weiner sanoo, että Arafatin väkivalta ja terrori juutalaisia kohtaan aiheutti sen, että pyhiinvaeltajien virta Beetlehemiin tyrehtyi. Vuonna 2002 muslimiterroristit tunkeutuivat Jeesuksen syntymäkirkkoon ja 2003 Hamas ripusti syntymäkirkon edustalla olevaan kuuseen omien marttyyriensa kuvia. Tänään kristityillä on vähän parempi aika.

Mutta sinä Beetlehen Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta iankaikkisista ajoista. Miika 5:1.

Vaikka Beetlehemiin odotetaan tänä jouluna jopa 100 000 kristittyä pyhiinvaeltajaa, ei juutalaisilla ”paimenilla” ole sinne asiaa. Oslon rauhansopimuksen (1995) lahja juutalaiselle kansalle oli Jeesuksen syntymäkylän sulkeminen heiltä. Toinen intifada teki Beetlehemistä turvattoman juutalaisille. Ariel Sharonin hallitus joutui rakentamaan turva-aidan suojaksi israelilaisille terrori-iskuja vastaan. Jos Maria ja Joosef olisivat olleet etsimässä yösijaa Beetlehemistä, viranomaiset olisivat turvallisuussyistä ohjanneet heidät muualle. Tähän päivään mennessä Palestiinan arabit ovat jättäneet UNESCO:lle hakemuksen, jossa Jeesuksen syntymäkirkkoa ehdotetaan maailmanperintökohteeksi. Kirkkoa ja sinne johtava tietä valvoisivat heidän omat ”paimenensa” Fatahin ja Hamasin joukot.

Jumalan sydämen mukaiset paimenet

Missä ovat lauman paimenet tänään? Jumala tulee antamaan kansalleen mielensä mukaiset paimenet ja johtajat. Profeetta Jeremia sanoo:”Minä annan teille paimenet oman sydämeni mukaan, ja he kaitsevat teitä ymmärryksellä ja taidolla.” Jer. 3:15.”Minä herätän heille paimenia, ja ne kaitsevat heitä ymmärryksellä ja taidolla, eivätkä he enää pelkää, eivätkä säiky.” Jer. 23:4. Paimenilla ja johtajilla on suuri vastuu laumastaan. Voi paimenia, jotka eivät huolehdi siitä, että Jumalan sana säilyy Jumalan kansan ”ravintona ja turvana.” Saako sanan seimi seistä keskuudessamme joulusta jouluun?

Sana Beetlehemistä nyt

Pastori Inkeri Tahvanainen lähetti terveiset vierailultaan Beetlehemissä. Viestissä luki:”Messias on tänä yönä tullut maailmaan.” Mitä jos Messias tulisi nyt tähän pimenevään maailman yöhön? Olemme Euroopassa, Suomessakin kulkeneet kohti pimenevää yötä. Epävarmuus tulevasta, pelko, yksinäisyys, köyhyys ja väkivalta ovat lisääntyneet keskuudessamme. Kansakunnalle valitaan pian jälleen johtaja. Onko hän selvillä siitä, millaisten arvojen ja sanojen avulla kansakuntaa olisi johdettava? Mihin päin me paimenten kanssa kuljemme ja katsomme tänä jouluna ? Itse ajattelin mennä maaseudun rauhaan, katsomaan lampaita, jotta ymmärtäisin yksinkertaisen elämän touuden: Lauma ilman paimenta hukkuu. Ehkä tänä jouluna kohtaan oikean paimenten Paimenen. Saatan nähdä enkelinkin, joka kuuluttaa sanomaa:Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja.

Petri Kauhanen, tmj.

Asiasanat: