Istun toimistossani rakennuksen kaikkein ylimmäisessä kerroksessa ja kuulen rajusateen melkein pomppivan äänen ylläni olevassa katossa. Kuuma kesäinen helle alkoi tammikuussa, jolloin sään pitäisi olla kylmimmillään ja jatkui viime sapattiin saakka. Oikeastaan aloimme olla epätoivoisia.  Kukaanhan ei oikeastaan pidä sateesta, mutta tietoisuus siitä, että koko vuosi olisi pelkkää kuumuutta eikä kasvusto saisi kaipaamaansa vettä sai jokaisen rukoilemaan sadetta.

Eilen kävelin hallintorakennuksestamme museolle ja olin heti läpimärkä.

-Mitä ihmettä, joku sanoi minut nähdessään, kun palasin toimistolleni. Alkoiko siellä sataa?

-Bracha'a, vastasin. Siunaus.

Sade on siunaus. Raamattu ilmoittaa selvästi ajallaan tulevan sateen olevan merkki kansan suhteesta Jumalaan. Kerta toisensa jälkeen Raamatun ajoilla sade jää saapumatta - kunnes taas saapuu. Sade tarkoittaa Jumalan suosiota ja siunausta. Sade esimerkiksi häiden aikana on merkki tulevista siunauksista. Nyt sitten sataa ja vettä jää varastoon kesän varalle. Riemuitsemme sateesta.

Koko maailma on kokenut äärimmäisen outoja sääilmiöitä vuosien 2013 ja 2014 aikana. Järkyttävistä pakkasista tuhoisiin tulviin koko maailmalla on yksi puheenaihe. Sää. Jumala käyttää usein säätä puheenaan. Jopa Egyptin useissa vitsauksissa oli kyse nimenomaan säästä. Sää, joka menee väärään suuntaan tuhoaa sadot, mikä aiheuttaa nälänhätää, mikä taas aiheuttaa rajua yhteiskunnallista liikehdintää. Tutkijat ovat jo esittäneet, että koko maailmalla on jossakin vaihessa ehkä piankin edessään maailmanlaajuinen nälänhätä. 

Olisiko meidän siis syytä kuunnella aikaamme ja yrittää ymmärtää sään viestiä tänä vuonna 2014? Mistä rajut pakkaset viestittivät? Miksi emme itse asiassa kuule juurikaan saarnoja tästä aiheesta?

Kuuntelen sadetta! 

Asiasanat: